Nanoqin kesä 2016 – Naparetkeilyn tiukempi historia

Jouduin mukaan jälleen seikkailuun. Tällä kertaa ei ollut tarvetta lähteä esimerkiksi Grönlantiin, mutta kuitenkin niin lähelle Grönlantia, kuin suomessa se on mahdollista. Päädyin arktiseen Nanoq museoon. Sijainti: Pietarsaari. Tarkemmin: Fäboda, Pörkenesintie 60.

028

Arktinen Nanoq museon alue koostuu päärakennuksesta ja seitsemästätoista (17) muusta näyttelyrakennuksesta. Ja miljoona esinettä.

Museon pääarkkitehti Pentti Kronqvist perusti museon vuonna 1991 Pietarsaaren Fäbodaan. Toki alue oli ollut hänen hallussaan jo pitkään, sillä ensimmäinen rakennus, Karhunpesä syntyi alueelle jo kuusikymmentä vuotta sitten vuonna 1956. Ajatus arktisesta museosta syntyi kuitenkin Pentin matkojen johdosta. Matkat suuntautuivat useasti arktisille alueille. Grönlannin vaellus 1971, Grönlannista Kanadaan 1976, Grönlannin halki 1981 ja niin edelleen. Ennen kaikkea Pentti oli kuitenkin kiinnostunut ihmisistä, eskimoista. Heidän kulttuuristaan ja elintavoistaan. Tätä työtä ja keräilyn tulosta saamme ihailla nyt Nanoq museon kokoelmien kautta.

Kuva0036

Kesänäyttely 2016 alkaa Pentti Kronqvistin esittelyllä.

Kesänäyttelyn kokoamista

Sain ja pyysin itselleni tehtävän. Viime syksynä ilmestynyt Arktisia kertomuksia kertoi suomalaisten arktisista reissuista viimeisten 50 vuoden ajalta. Arvelin, että siinä olisi aihetta myös kesänäyttelyn aiheeksi arktiselle museolle. Asiasta sovittuamme ideoin aihetta yhdessä Pentin kanssa ja päädyimme esittelemään Suomen arktisen reissuhistorian tärkeimpiä retkikuntia ja reissuporukoita kuudelta vuosikymmeneltä. 1960 luvulta alkaen ja päätyen 2010 luvulle. Alkuvuosikymmenien retkikuntien valinta oli helpohkoa. 60 -luvulla oli esiteltävänä yksi retkikunta ja 70 -luvullakin vain kolme.

Kuva0037

1960 ja 1970 luvuilla ”anorak” oli kova sana

Sain myös idean, että jokaiselta vuosikymmeneltä tulisi olla alkuperäinen retkellä käytetty asu näytteillä. Onneksi monet retkikunnat olivatkin jo lahjoittaneet historiallisia asujaan museolle.  Pentin 1976 vuoden reissun, Huurre retkikunnan 1984 ja Laskuvarjojääkärikillan retkikunnan 1999 reissujen asut olivat tallessa ja asetettavissa näytteille. Kolme vuosikymmentä oli siis kasassa. Vielä sain soitettua Peter Bouchtille, joka on viimeinen elossa oleva retkikuntajäsen vuoden 1966 Grönlannin yli kulkeneesta retkikunnasta. Hänellä kyseinen asu oli tallella ja vielä rinkkakin, joten näyttelyn painoarvo alkoi hahmottumaan myös historiallisesta perspektiivistä.

Kuva0041

1990 ja 2000 luvuilla Gore-tex nousi pinnalle.

Viimeisten vuosikymmenien asujen kohdalla turvauduin Sastan uusimpien asujen esittelyyn. Näiden asujen kohdalla nimet, kalvojen määrä ja kankaat vaativat jo niin pitkällistä harrastuneisuutta, että asiaan on parasta tutustua itse osoitteessa www.sasta.fi.

Kuva0043

Sastan The Pole asu.

Näyttelyn pariin vitriiniin asetimme kymmeniä vuosia vanhaa retkikunnissa käytettävää kuvaus, paikannus ja mittaustekniikkaa ja vastapainoksi uusinta uutta tältä saralta, jolloin laitteiden lataus toimii aurinkopaneelien avulla usb-liittimien kautta. Nykyaikaisten retkikuntien varustukseen kuuluvat satelliittijärjestelmät, hätälähettimet, digikamerat, popcornit ja leffat. Onneksi sentään säätilat ovat sentään pysyneet kutakuinkin samankaltaisina.

Nykyajan suomalaiset naparetkeilijät 1966 – 2016

Näyttelyn nimi koostuu siis näyttelyn sisällöstä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta arktisesta retkikunnasta arktisille alueille. Puhutaan tietysti varhaisemmistakin matkoista pitkin Siberiaa ja laivaväyliä, mutta puhuttaessa nykyaikaisista retkistä, hupiretkistä voidaan reissut paketoida 50 vuoden ajanjaksolle. Nykyaikaisen arktisen retkeilyn historia on jo pitkä. Oli korkea aika nostaa ne vaivalloiset kilometrit myös esille. Ensiksi viime syksynä kirjan muodossa ja nyt kesänäyttelyn turvin.

Toivotankin teidät kaikki tervetulleeksi arktiseen Nanoq museoon kesällä. Museo on auki joka päivä klo 11-18. http://www.nanoq.fi

Kuva0047

Pentti Kronqvist esittelee kouluryhmälle II-kerroksen esineistöä.

Tietoja Reissu Pete

Arktisiin juttuihin hurahtanut ukko on nyttemmin kiinnostunut aiempaa enemmän ympäristöön liittyvistä asioista.
Kategoria(t): Arktinen, Arktisia kertomuksia, Nanoq, Retkeily Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Nanoqin kesä 2016 – Naparetkeilyn tiukempi historia

  1. paivihalonen sanoo:

    Todella mielenkiintoinen postaus ja blogi yleensäkin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s